tiistai 21. syyskuuta 2010

Välipuheenvuoro kotipuutarhasta





Pakko aloittaa lempikukallani. Vanha perinnekasvi malva joka on aivan villiintynytg talon etelänpuolella. 


Edellisessä blogissa oli kuvia alkukesän vaiheista eikä teidän tarvitse odottaa satoa yhtä kauan kuin minä. 



Tarkkasilämäinen huomaa että pinaatti kukki ja kokenut voi arvata että salaatti rupesi mätänemään kun en osannut harventaa tarpeeksi. Mutta opin paljon.  Tämä sentään näyttää menestystarinalta mutta jonain päivänä paljastan  vielä juuresatoni ja se on aika yllättävä. 

Ukko tuli vihdoin talooni.



Erös vieras oli tehnyt aika funktionaalisen lahjan . On ollut viime aikoina paljon käyttöä. Ihmetikkuja jotka syttyvät helposti ja palavat hitaasti, hitaasti.



Valitettavasti on nyt pakko mennä nukkumaan. Aikainen herätys työmatkan vuoksi. Se cliffhanger " mitä löysimme liiteristä" siirrettiin nyt seuraavaan kertaan.

1 kommentti:

  1. Malvankukinta on kuin lapsuuden hattarat Linnanmäellä. Kiitos vaan siemenistä. Nyt sitä kasvaa Vironperälläkin. Muutaman taimen kiikutin ystävättärelleni Ruokolahdelle.
    Salaattia sinulla riitti kesällä. Sitä ei ole koskaan liikaa. Pinaattia ei ehkä kulu niin paljon (ainakaan minulla).
    Kesässä on parasta tietysti kesäjuhlat. Eikä kukaan voi vastustaa kylmiä juomia helteellä!

    VastaaPoista